Sukuseura Heikel - Heikinheimo ry ~ Släktföreningen Heikel - Heikinheimo rf

Sukuseura Heikel-Heikinheimo ry:n perustava kokous pidettiin Helsingissä Katajanokan kasinolla 1.10.1977. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 3.8.1979. Sukuseuran säännöt uudistettiin vuosien 2001-2002 kokouksissa. Muutetut säännöt rekisteröitiin 11.12.2002. (Linkki sääntöjen kahteen ensimmäiseen pykälään)

Sukuseura on tarkoitettu yhdistämään kaikkia henkilöitä, jotka polveutuvat oululaisesta porvarista Jaakko Heikkilästä (1679 - 1768), Heikel-Heikinheimo-suvun kantaisästä, tai jotka ovat liittyneet sukuun avioliiton, vakiintuneen suhteen tai adoption kautta. Kantavanhemmista laskettuna laaja suku ulottuu jo kymmenenteen sukupolveen ja suvun jäseniä asuu runsaasti myös ulkomailla. Suurimmat ulkomailla vakinaisesti asuvat ryhmät ovat Ruotsissa, Tanskassa, USA:ssa ja Paraguayissa. Sukuseuran yhteydet ja informaation jakelu ulottuvat myös kaikkiin edellä mainittuihin maihin.

Sääntöjen mukaan sukuseuran nimi on virallisesti suomenkielinen "Sukuseura Heikel - Heikinheimo ry" ja käännettynä ruotsiksi Släktföreningen Heikel-Heikinheimo rf. Sukuseuran kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Kaksikielisyyttä ylläpidetään mahdollisuuksien mukaan ja siten varmistetaan yhteys sekä suomen- että ruotsinkielisten suvun jäsenten kesken Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Kirjeenvaihtokielenä kaukaisemmissa maissa asuviin suvun jäseniin on mahdollisuuksien mukaan käytetty myös englantia, ranskaa, saksaa tai espanjaa.

Sääntöjen mukaan sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuutta suvun jäsenten keskuudessa. Yhdistys toteuttaa tarkoitusperiään

Menneiden toimintavuosien aikana on sukuseuralla ollut yli neljäkymmentä virallista yhteistä tilaisuutta: sukukokouksia, kesäretkiä, Heikinpäivän lounaita tai muita tapaamisia. Runsain osanotto oli perustamiskokouksessa vuonna 1977, johon osallistui 260 henkilöä. Sukua oli tullut kolmesta maasta: Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Suvun kantakotiseudulla Oulussa järjestetyssä kokouksessa 1979 oli 180 osallistujaa. Kyseiseen kokoukseen liittyi retki Tervolaan ja Ylitorniolle. Oulussa järjestettiin kokous myös vuonna 1997, mikä kokosi 137 suvun jäsentä. Vuonna 1980 oli kesätapaaminen Seurasaaressa ja vuonna 1994 Heikinpäivän lounas uudessa oopperatalossa. Molempiin tilaisuuksiin tuli 130 osallistujaa. Suvun tilaisuuksissa oli vuosikymmeniä yleensä 60-80 läsnäolijaa. Viime vuosina osanotto on vähentynyt jäsenistön ikääntyessä ja tilaisuuksiin on osallistunut 20-30 henkilöä.

Suvun kokoontumiset ovat olleet antoisia. Kokouksissa on pidetty sukua koskevia esitelmiä, joista on jaettu tietoa myös sellaisille suvun jäsenille, jotka ovat olleet estyneitä tulemaan paikalle.

Sukuseuran kustantamana on julkaistu seuraavat sukukirjat tai vihkoset:

Suvun hautojen ja hautamuistomerkkien vaaliminen

Sukuseura otti sääntöjen uudistamisen yhteydessä v. 2001-2002 vastuulleen suvun vanhojen ja unohdusvaarassa olevien hautojen kunnostamisen. Vuonna 2004 näitä hautoja oli 21 ja niillä oli yhteensä 27 hautamuistomerkkiä. Haudoista suurin osa on kunnostettu sukuseuran tai yksityisten suvun jäsenten toimesta vuosina 1990 - 2005.

Ensimmäinen sukuseuran varoin kunnostettu ja myös ajallisesti vanhin (1838) hautamuistomerkki on nelivuotiaana kuolleen Maria Niskan valurautainen risti Oulussa. Se on myös ainut muisto sammuneesta suvun ensimmäisestä sukuhaarasta.

Sukuseuran puheenjohtajat

Sukuseuran hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet:

Ylös